Metsästäessä suunnistaminen, hiljainen liikkuminen, jälkienlukutaito ja valppaus korostuvat. Sanotaan että syksyisin Suomessa ovat käynnissä suurimmat vapaaehtoiset kertausharjoitukset. Varhaisina aikoina ryhmätyöskentelyä, luonnossa toimimista ja ampuma-aseiden käsittelyä sai Suomessa harjoitella ainoastaan metsästyseuroissa. Hirvijahdissa vielä nykyäänkin joka vuosi sadat tuhannet metsästäjät haravoivat johdetusti metsäalueita metsän kuninkaan toivossa. Käytettävät suuret kaliiberit vaativat aktiivista turvallisuusajattelua osallistujilta, passipaikkojen suunnittelijoilta ja metsästyksen johtajilta. SPOL-killassa on joukko kokeneita hirvenmetsästäjiä, jotka pystyvät suunnittelemaan metsästyksen kulun turvallisesti jopa aivan asutuksen tuntumassa. 

 
Jousimetsästys vaativana lajina yhdistää monia kiltalaisia. Jousimetsästys edellyttää vielä lähemmäs riistaa pääsemistä ja monien asioiden onnistumista samanaikaisesti, eli kehittää metsästäjää edelleen. Jousimetsästys on myös turvallista harjoittaa asutuilla alueilla, joilla on nykyään yhä enemmän isoakin riistaa. Toiminnassamme on mukana maamme jousimetsästäjien kokenutta kärkikaartia, jotka tuovat huippuluokan osaamista kiltaan.

Kiltalaisten oppiminen tapahtuu jatkuvan metsästysharrastuksen kautta pikku hiljaa, ryhmässä toimien ja asioista keskustellen. Lähtökohtaisesti kukaan ei ole koskaan valmis, ja vaihtoehtoja on monia. Maastotoiminnan hallitseminen isolla joukolla, turvallisuuskulttuuri aseiden käsittelyssä, sekä radioliikenteen turvallinen ja tehokas käyttö ovat selkeitä liittymäkohtia SPOL-killan maanpuolustustavoitteisiin.
Kiltalaiset myös harjoittelevat yhdessä erikseen sovittuina ajankohtina. Killalla on oma metsästysalue, jossa harrastetaan lähinnä pienriistan jousimetsästystä.